Sivut

24.4.2016

Sarjatuotanto-paitoja ja pieni merenneito


Leikkasin ennen tämän talven Lapin reissua pojalle 122-128 -senttisiä paitoja viisi kappaletta akuuttiin paitapulaan ajatuksena ehtiä ompelemaan ennen lähtöä. En ehtinyt ompelemaan, mutta matkalta palattuamme surauttelin paidat kasaan. Tuli mielestäni aika kivoja paitoja hienoista digitrikoista. Nyt kun olen vaihtanut helmaompeleeksi hunajakennon, ei tarvitse enää harmistua että se lähtisi helposti purkaantumaan. Joistakin tekemistäni paidoista ja tunikoista kaksoisommel on purkautunut, ja sekös on harmittvaista. En oikein tiedä mistä se johtuu, sillä mielestäni ompelukoneeni kaksoisommel näyttää ihan hyvältä ja esimerkiksi pääntiellä kaksoisompeleet ovat kestäneet ihan hyvin. Kaikissa paidoissa kaavana Ottobren Rascal.






Lapsilla oli päiväkodissa yllättäen naamiaiset ja tytön prinsessamekot lainassa serkulla. Ei auttanut kuin kaivella kangasvarastoja ja alkaa ompelemaan. Tytär toivoi merenneitoasua, ja tällainen syntyi  ihan oman kaapin antimista. 


Pyrstö sen olla pitää, sopivaa kultaista kangasta siihen löytyi. Aloitin ompelun tietenkin sinä samana aamuna, jolloin naamiaiset olivat (olin itse iltavuorossa, joten vein lapset vasta yhdeltä hoitoon). En kauheasti suunnitellut, mittasin vain tytön ympärykset ja leikkelin pyrstön vapaalla kädellä. Tällä kertaa onnisti ja koko komeus oli täysin valmis alle tunnissa. Ilman purkamista tai uudelleenompelua selvittiin.


Tytär pujotteli itse kaulakorun kotoa löytyneistä muovihelmistä. Hyvin sopii kokonaisuuteen.


23.4.2016

Muutamia alkuvuoden villasukkia


Vähän laiskalla tahdilla olen alkuvuodesta kutonut, mutta jotain valmista silläkin rintamalla. Kerällinen seiskaveikkaa meni näihin ihananpirteisiin raitasukkiin, jotka menivät hiljakkoin vauvan saaneelle serkulleni. Aivan perusukat, jotka apinoin Rarelrysta jonkun toisen pähkäilemistä silmukoista. Nämä ovat mallistani poiketen kokoa 38. 


Niina Laitisen sukkamallit ovat ihania. Tässä alakuvassa käytössä October Sock -malli. Tein nämä itselleni Seitsemänveljestä -langasta, mutta kävikin niin että näistä tuli liian kapeat minulle. Mahtuvat kyllä jalkaan, mutta olen viimeaikoina tehnyt parit sukat vähän kapeiksi, joita sitten pesun jälkeen saa kiskoa hampaat irvessä jalkoihin, ja nyt päätin etten halua omaan sukkalaatikkooni enää liian pieniä lisää. Lahjoitin nämä lopulta työkaverin lapselle.


Vähän huonoja kuvia kauniista sukista, kuvio ei näy kovin hyvin näissä. Tällä mallilla olen tehnyt toistakin sukkaparia vaaleansinisestä Regian langasta, toinen sukka on kokonaan valmis, mutta sekin on minulle liian pieni :). Vaaleassa langassa kaunis palmikko näkyy vielä paremmin, eiköhän niillekin aikanaan löydy vastaanottaja (sitten kun se parin toinenkin sukka on valmis).





Lankaa kului 163 grammaa ja silmukoita loin 12 enemmän kuin ohjeessa, sillä sukkien varret ovat pidemmät kuin ohjeessa. En tarkasti muista oliko puikot 3.5 vai 3.25 mm. Epäilisin kuitenkin että 3.5. Tiukahkon käsialani vuoksi jätin jalkuinosaankin 4 ekstrasilmukkaa. Ravelryssa tosiaan täällä.


Nämä sukat menivät serkkuni vauvalle. Ovat tietysti tutut junasukat Novitan Woolista. Vähän piukan oloiset tuli, ja luulenkin että ensi kerralla valitsen 0.25 mm paksummat puikot tälle langalle, vaikka se kuulostaakin vähän hifistelyltä. En tiedä missä vaiheessa elämää käsialani on aavistuksen tiukentunut.


Äkkiä surautettuja maaliskuussa



Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että omat lapset ovat jääneet vähemmälle, ja pitää heillekin saada taas ommeltua jotain. Pyysin lapsia työhuoneeseeni, ja annoin vapaat kädet valita minkä tahansa kankaan, josta ompelen jotain. Tyttären kangavalinnat meinasivat sattua silmään (ensin hän valitsi kaksi kirjavaa digiprintti-trikoota, mutta sain hänet onneksi muuttamaan mieltänsä vähän). Hän valitsi hihoihin yksiväristä pinkkiä. Vähän pelkäsin yöpaitafiilistä johtuen noista väreistä, mutta ihan kivahan mekosta tuli, ja toisaalta ihanaa että prinsessat vielä kelpaavat. Jouduin vähän soveltamaan, että sain kankaan riittämään. Aika hyvin tuli ruususet käytettyä, vain ihan vähän leikkuujätettä tuli ja sekin meni roskiin, kun oli niin pientä silppua. Yleensä jemmaan aika pienetkin palat tilkkulaatikkoon ja haaveilen ompelevani ihania tilkkupeittoja niistä jossain vaiheessa.
 
Hillosuupielinen poika valitsi kankaakseen oranssit minionit. Leikatessa huomasin että kankaassa oli aika rajujakin kudontavirheitä, tämän paidan siitä sai silti mainiosti. Vähän kyllä harmitti etten kankaan saavuttua ole huomannut virhettä, nyt tietysti on enää myöhäistä toivoa saavansa korvausta selvästä kakkoslaatuisuudesta. Tämä raglanhihainen paitakaava on kyllä mainio. Muistaakseni jostain Ottobresta, Rascal, tai joku sellainen. Olen käyttänyt kaavaa vallan pojan peruspaitoihin ainakin viimeisen vuoden ajan.


Yksi kuva näyttää olevan maailmallekin lähteneistä paidoista, muutamia peruspaitoja olen tehnyt digitrikoista.

30.1.2016

Tammikuu 2016 kuvina


Tammikuun synttäritytölle valmistui mekko. Omankin tyttären synttäreitä juhlittiin jälleen kahteen otteeseen, mutta näköjään en ole huomannut ladata synttärikuvia enempää, saati kuvia kuin yhdestä kakusta. Välillä on kiva päästä vähän helpommalla ja tämä toinen kakku sai päälleen valmiin Frozen -kakkukuvan ja muutaman sokerimassalumihiutaleen.


Tämä seuraava kuva taasen on sangen huvittava, sillä oikein tarkoituksella blogia varten kuvasin sohvatyynyt, jotka ompelin PaaPiin Jussi-puuvillasta. Huvittavaa on, että ne ovat kuvassa taka-alalla olevat tyynyt. Jos niitä nyt kauheasti näkyy.


Tyttärelle pyjama heppatrikoosta, ja hänen itsensä valitsemista yksivärisistä. Hauskasti sopii yhteen. Saattaapi olla, että ompelin pyjman jo joulukuussa... tai sitten tammikuussa ainakin loppuun asti. Pojalle pakko saada -traktoripaita.



Näiden lisäksi tammikuussa on neulottu vimmatusti sukkia, niistä sitten enemmän ensi kerralla, jolloin homma on toivon mukaan vähän vähemmän juosten pissittyä. Ehkäpä muistan vielä jotain faktojakin töistäni. Kaikissa näissä pojan paidossa joita olen viime kuukausina ommellut (tai ainakin melkein kaikissa) olen käyttänyt uutta luottokaavaani jostain Ottobresta, mutta en nyt millään saa päähäni sen kaavan nimeä ja työhuone taitaa olla "liian kaukana", jotta viitsisin vääntäytyä tarkistamaan. Varmaan ensi kerralla saan sen kakistettua ulos. Nyt aion palata sohvannurkkaan kutomaan lahjasukkaa valmiiksi päin.

Joulukuu 2015 kuvina


Olihan se joulukuun puolella (!?), kun Turtles-paita valmistui lahjaksi. Vähän reilu oli lahjan saajalle vielä, mutta ilmeisen mieleinen. Ja kasvaahan nuo, pienet pojat, hurjaa vauhtia.



Joulukuussa oli myyjäiset, joihin ajauduin vähän yllättäen. Jotain uutta tuli sinnekin ommeltua, muunmuassa liivimekkoja ja iso kasa tonttulakkeja (joista ei ilmeisesti ollutkaan yhtään kuvaa). Vähän olisi saanut olla enempikin käsityötä mukana, mutta tuo aika tuntuu jatkuvasti olevan kortilla. Tänä vuonna skippaan kyllä joulumyyjäiset, niistä on kumminkin liika stressiä joulun alla. Palaan myyntikojun ääreen joskus muutaman vuoden päästä, paremmalla ajalla, jos vielä silloin kiinnostusta löytyy.


Mammalle itselleenkin paita, ommeltu harmaasta Paratiisin Puutarhasta. Ihan perus. Ottobre Womanin kaavalla.


Tyttärelle uusi essu, kun vanha jäi pieneksi. Joulukoirista onmpelin kellomekon.



Tytölle vähän reilunkokoinen mekko, nyt jo aika sopiva, kun tyttö on venähtänyt lyhyessä ajassa ainakin muutaman sentin. Alakuvassa ihana Olli-kissamme.



Jouluiset paita ja mekko tonttulakkeineen lapsille Kangaskapinan kauniista Joulusikermä- trikoosta. Todella kivat, mainion kankaan ansiosta. Tunikaa jouduin kokoamaan hihojen osilta pienistä palasista, muuten kangas ei olisi riittänyt, mutta se ei onneksi näy lopputuloksessa. Tein vähän reilut, ja toivon että mahtuvat vielä tämän vuoden joulukuussakin.



Pojan jalassa näkyvät vihreät pöksyt olen myös ommellut jossain vaiheessa syksyä. Ovat Noshin collegea ja aika kivat ja laadukkaan oloiset, vaikkei raitakohdistukset ihan täydelliset olekaan.

Jouluaaton aamuna hikoilin tyttärelle mekon, jonka olin jouluksi luvannut. Millään tavalla en voi olla ylpeä työn siisteydestä, ja vähän harmitti hutaista, mutta vaivannäköön nähden mekko näyttää ihan kohtuulliselta.


Marraskuu 2015 kuvina


Kaksi mustaa värikäspalloista mekkoa tuli ommeltua suunnilleen marraskuussa. Toinen meni lahjaksi lapsien serkulle, ja toisen sai tytär. Ei taida olla sovituskuvaa tytön mekosta.
 

Turtles-kakun leivoin ystäväperheen pojalle. Kuvassa vihreä kermavaahto näyttää vähän kalpeammalta mitä se todellisuudessa onkaan. Lahjaksi samaiselle pojalle lähtivät nämä kaksi paitaa.



Poika on kasvanut hurjasti, ja siksi marraskuussakin tuli ommeltua pino paitoja hänelle.
 




Paitakuvasarjan Salama McQueen -paita taisi  lähteä lahjaksi eräälle kolmivuotiaalle. 


Oikea Tapaus oli Robinin konsertti tällaisellakin pikkupaikkakunnalla. Sinne poika sai autopaidan tästä ihanasta amerikanrautatrikoosta, ja samalla tuli ommeltua ajoneuvotrikoosta raitahihainen paita. Tytär sai konserttiin ruusumekon (kuva alempana).
 




Eräille synttäreille sain kunnian askarrella Frozen-kakun.


Aihepiiriin sopien esittelen tyttären Frozen -mekon, josta taisi tulla vähän reilu, mutta onpahan  kasvunvaraa. Kasvunvarasta oli hyötyä jo nuutinpäivänä, jolloin tämä mekko päällä oltiin nuutittamassa, ja alle mahtui hyvin vaatetta niin ettei palellut kierrellä ja kerätä valtava kassillinen herkkuja.